Retun elämää

Nimi on todella osuva 😀 . Niille jotka eivät tiedä niin opiskelen tällä hetkellä Karkussa nuorisotyölinjalla. Kurssi kestää vuoden ja siitä ei saa ammattia. Tän kolmen kuukauden aikana oon saanu tutustua mahtaviin ihmisiin ja saanut tehä kaikkee hienoo. Karkun evankelinen opisto on hieno paikka ja voisin suositella sitä kaikille, mutta nyt ekana kerron nuorisotyölinjasta ja sen ihanista ihmisistä. Meitä on nuorisotölinjalla 7 oppilasta: Minä, Joona, Jenna, Elina, Anna, Henna ja Anu. Meidän opettaja on Sami Haveri (The rainin laulaja). Nyt kerron jokaisesta henkilöstä jotain, mitä oon saanu heistä tietää ja ehkä hieman muutakin 🙂 . Joona on meidän ainut miesvahvistus ja todella hyvä tyyppi! Joona osaa tehä musaa ja öristä ja sillä on muutenkin hyvä ääni. Joonalla on myös tooooooooooosi hyvä huumorintaju. Sen kanssa kun on, jos on alakulonen, niin voin sanoo, että se saa paremmalle tuulelle. Jenna on hyvä kuuntelija ja ja ja sillä on vilkas mielikuvitus. Se on hyvä kaikissa partiojutuissa, et jos haluut niistä tietää, niin kysy siltä. Jenna omistautuu kaikkiin projekteihin kunnolla ja on luotettava, Hän myös rohkaisee asioihin. Elina on yks meidän musisoijista. Elina on hyvä soittaan pienoo ja sillä on tosi hyvä ääni. Elina on myös tosihuolehtivainen kaikista. Anna on myös hyväsoittamaan pianoa ja Annalla on todella mahtava ääni! Hennan oon tuntenu jo entuudestaan. Henna on paras kämppis ja Henna on myös hyvä soittaan pienoo ja Hennalla on hyvä ääni. Anu on meidän vauva 🙂 . Anu on aurinkoinen ja se piristää aina päivää. Anu on välillä vähän pihalla, mutta kyllä se ajan myötä ymmärtää asian :). Anun kanssa oon ehk tapellu eniten tuolla, mutta silti me ollaan aina sovittu. He kaikki ovat ihania ja ainutlaatuisia persoonia.

Ensimmäiset kaksviikkoo oltiin raamattukurssin kanssa ja sieltä me ystävystyttiin parhaiten Heidin ja Taiston kanssa. He olivat aina meidän kaikissa jutuissa mukana ja oli surullista, kun raamattukurssi loppui 🙁 . Kerrotaampa nyt heistäkin jotain. Heidi on valoisa tyyppi ja huolehtivainen ja tavallaan höpsö. Taisto on avulias ja muut huomioon ottava tyyppi. Heistä on niin vaikea keksiä, kun pitäisi miettiä, mutta kaikissa näissä tyypeissä on piirteitä, joita ei vaan osaa selittää.

Kolmen kuukauden aikana olemme olleet mukana erilaisissa tapahtumissa. Maata näkyvissä festareilla, jokaisella oli oma hommansa. Minä ja Henna olimme vastuussa festarikappelista. Ristilukki tapahtumassa pidimme Sleyn pöytää pystyssä. Nuotta toimituksessa olemme käyneet joka kuukausi (kannattaa siis lehteä lukiessa bongata kirjoittajat 😉 ) ja kaikke muuta olemme sählänneet. Sleyn piirien kautta olen saanut tutustua mahtaviin ihmisiin. Päällimäisenä mieleeni ovat jääneet Juha ja Panu. Kerrotaan nyt heistäkin jotain. Juha on semmoinen isä hahmo, joka pitää kaikista huolta ja varmistaa, että kaikilla on kaikki hyvin. Panu oli siis harjottelussa Sleyllä ja tämän kautta tutustuimme häneen. Panu on porukan hauskuuttaja. Hän saa alakuloisen mielen auringon puolelle. Mahtavia tyyppejä hekin!

Karkkun evankelinen opisto on kuin toinen koti. Siellä kaikki välittää toisistaan. Kaikki lukiolaiset tuntee toistensa lisäksi myös muiden linjojen tyypit. Erityisen hyvin olen tutustunut Anna-Mariin ja Roosaan. Anna-Mari on valoisa persoona ja hän hymyilee aina, kun hänet näkee. Roosalla on hyvä huumorintaju ja hän on aina mun kanssa, kun muut on jossain muualla. Hienoja ihmisiä hekin!

Tässä pariviikkoa sitten oltiin kertomassa Karkun evankelisesta opistosta sylvään koulun ysiluokkalaisille. Koko esitys jäi hyvin mieleen, mutta päällimäisenä se, kun oli lista, miksi ihmiset tulevat sinne kouluun. Listassa tärkeipinä minusta olivat se, että siellä ei kiusata (pelkäsin itsekin kiusaamista, mutta ilokseni siellä ei ole sitä) ja se, että ihmiset haluavat päästä irti entisistä kuvioista. Minä menin Karkkuun, koska se oli lähellä, mutt suurimmaksi syyksi siksi, että luulin aina, etten tule nuorten kanssa toimeen. Riparilla en saanut nuoria kuriin ja olin jotenkin eritasolla, mutta tuolla koulussa olen saanut kasvaa ja nähdä sitä ohjaajan näkökulmasta. ”Karkun nuorisotyölinja. Kristillisen nuorisotyön suurin näyteikkuna”, kuten mainoskin sanoo ja sitä se todella on! Saa nähdä millaista on järjestää tapahtumia ja ohjelmaa. Saa nähdä millaisten ihmisten kanssa sitä työskentelee ja oikeasti ihan kaikkea! Joskus projektit saattavat jäädä vähän viimetippaan, mutta niistäkin on selvitty ryhmähengellä ja kaikissa hommissa katsotaan, että kaikkia kannustetaan tarpeeksi ja, että kaikilla on hyvä olla työtätehdessä.

Jos tällä hetkellä mietit tulisitko Karkkuun lukioon tai jollekin linjalla minä sanoisin, että todellakin kannattaa tulla! Sinusta välitetään siellä ja, et jää koskaan yksin (vaikka haluaisit). Sieltä saa ystäviä pitkäksi aikaa. Minulle sinne meneminen on merkinnyt paljon. Kiitos Jumalalle siitä, että hän johdatti minut sinne!!!!!!!!! Siunattua Joulun aikaa kaikille. Muistellaan iloiten sitä, kun Jeesus syntyi!