Istun lattialle ja otan vihkoni repusta. Kuulen puhetta ja katson ympärilleni. Ihmiset kyselevät toisiltaan, miten viikonloppu meni. Odotan sitä päivää, jolloin joku kysyisi sitä multa. Alan kirjoittaan vihkooni, mutta tylsistyn pian ja alan katsomaan ihmisiä uudestaan. Kaikki tytöt ovat niin laihoja ja meikattuja. Ehkäpä muutan itseni heidän kaltaisekseen, niin voisin saada jopa kaverin tai pari. …
Joo hei rakkaat pallopäät 🙂 . Ömnöm jos muistan niin laitan tällä viikolla novellin Vain yksi sä, joka kertoo siis olennaisesti siitä että meitä jokaista on vaan yks. Aihe tuli gospelbändi Sanctifyn biisistä Matkalla täydellisyyteen. Vähän on Robinia mukana 🙂 . Joo ei muut heippaa
Katson valkoista arkkua kyynelten lomassa. En voi kuvitella, että paras ystäväni makaa tuossa. ”Kulta meidän pitää mennä”, äiti sanoo. Lähdemme kävelemään ulos. Kävelen edempänä, jottei äiti huomaisi tuskaani. Pihalla katson ympärilleni ja musta alkaa tuntua, kuin en tuntisi ketään, kuin olisin hukassa. Lähden kävelemään autolle. Vastaani tulee pariskunta. He kävelevät ohitseni, mutta pysähtyvät melkein saman …
Kerran rakennettiin omakotitalo lähelle metsää, mutta ei liian kauas kaupungista. Talosta tuli kaksikerroksinen. Yläkerran oikeanpuolen viimeisen huoneen tyhjälle seinälle sijoitettiin ikkuna, josta näkyi koko etupiha. Kerron nyt teille tämän ikkunan tarinan. Tämä ikkuna näki ensin kaiken kuin lapsen silmin, jolle kaikki oli uutta ja hienoa. Ensimmäiset, joihin ikkuna sai tutustua oli kaksi poikaa. He olivat …
Elikkä moikka taas 🙂 . Seuraavaks laitan novellin Ikkunan tarina. Haluun kertoo vähän miten se synty. Joskus halusin kirjottaa ja olin sillain mistä kirjotan ja sit kyselin aiheita facessa ja yks poika sano Ikkuna ja niin siit tuli sit ikkunan tarina 🙂 . Laitan sen viikonlopun aikana tänne (jos muistan). Juu ei muuta
Merkinnät RSS-syötteenä