Retun elämää

Juu mun piti laittaa sunnuntaina se ficci tänne, mut mulle tuli sairaala reissu sunnuntaina. Lauantaina mulla alko järkky mahakipu. Se oli aluks koko mahassa, mutta keskitty sit alavatsalle oikealle puolelle. No tietysti ajattelin sen olevan oksennus tautii ja menin nukkumaan aikasin illalla. Yöllä aloin sit oksentaan ja mahakipu vain kasvoi koko ajan. Lääkäriin mentiin sunnuntai aamuna äitin kans ja siellä sitte mut tutkittiin. Tulehdusarvot oli 101 ja normaalisti ne on 1-10 välillä. Tayssiin lähete umpilisäkkeen tulehduksesta. Sinne sitte hirveellä kiirellä. Matkan aikana soitin parhaalle kaverilleni ja pyysin esirukousta parhaankaverini ja toisen kaverini kautta, sillä mua pelotti ja itketti, jos leikkaus on edessä. Äiti vei mut sairaalaan, mutta joutu ite lähteen takas Parkanoon töihin, mut onneks täti tuli mun kans sairaalaan. Vuode paikalle vietiin, Siellä tutkittiin, otettiin verikokeet ja laitettiin tippa. Siinä sit makoilin ja tekstasin kaverin kans, ku ei ollu muutakaan tekemistä. Parin tunnin jälkeen mua lähdettiin viemään osastolle ootteleen leikkausta. Kymmeneltä illalla tuotiin esilääkkeet ja vettä. Nälkä oli hirvee, koska en saanu syödä koko päivänä. Esilääkkeiden jälkeen tuotiin leikkausvaatteet ja kun ne oli päällä lähdettiin kohti leikkausta. Nukutuksesta en muista mitään, sillä nukahdin jo esilääkkeisiin. Kahden aikaan yöllä heräsin heräämössä ja pian sen jälkeen takaisin osastolle. Viideltä aamulla horjuin ekan kerran vessaan. Sit myöhemmin otettiin taas verikokeet ja tutkailtiin leikkaus haavaa. Myöhemmin päivällä sain ruokaa (vihdoin), mut ruoka ei oikein maistunu. Onnellinen tieto, et pääsin kotiin 🙂 . Leikkaava lääkäri tuli kertoon, et oli lähellä että umpilisäke ois ehtiny puhjeta, joten taas huomattiin rukouksen voima 🙂 . Jumalalle kiitos, että selvittiin hengissä ja nyt sitten yritetään saada haava hyvin parannettua 🙂